keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Viikko 42 kuvina




12.10. Olen monesti sanonut että Vilma ilmentää välillä loistavasti mun olotiloja. Mutta kerrankin oli tilanne että että mulla oli superenerginen maanantai ja Vilma puolestaan näytti tältä.


13.10. Menin töiden ja salin jälkeen pyörähtämään Lintsillä. Mikko, Miikka ja Mirja oli lasten kanssa siellä Valokarnevaaleissa. Heittäydyin hurjaksi ja suostuin Emman kanssa kuumottavaan ja pyörivään Rumpu-laitteeseen. Tuo Linnanmäen Valokarnevaali on kyllä kokemisen arvoinen vaikka ei laitteisiin menisikään. Omat musa korville ja sinne istuskelemaan ja kattomaan ihmisiä ja niiden iloa. Ja parastahan on se miltä siellä  näyttää! Niin mieletön tunnelma kun on pimeetä ja laitteet on valaistu.


14.10. Vietin illan suosikkiaiheeni, eli Instagramin, parissa. Työjuttuja siis.


15.10. Menin töiden ja treenien jälkeen käymään taas Lintsillä Valokarnevaaleilla. Tarkotuksena syödä vuoden vika hattara ja käydä kattoon Paperi T:n keikka. Paikalla oli muutama muuki (noin satamiljoonaa ihmistä) ja äänentoisto oli suorastaan surkea. Päädyin sitten istumaan penkille luurit korvilla ja tuijottelemaan laitteita. Hattaran tosin söin.



16.10. Haloo Helsingin Kiitos ei ole kirosana -kiertueen päätöskonsertti Hartwall Arenalla. Onhan tää kyllä kieltämättä törkeen kova bändi! Ehdoton suosikkini on kyllä edelleen Kuussa tuulee.


17.10. Good morning Copenhagen! Pidennetty viikonloppu Köpiksessä tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen. Sen verran ollut tässä ns. hektistä ja sekavaa about jokaisella elämän osa-alueella että tekin hyvää päästä vähän vaihtaan maisemaa. Ja pääsin näkemään Maijaa piiiiitkästä aikaa! Miten ikävä sitä olikaan. Kiitos Miikkis ja Maija, oli ihana lauantai <3


18.10. Sunnuntaina vuokrattiin pyörät, koska se on ehkä ainoa oikea tapa liikkua tässä kaupungissa. Käytiin Christianiassa, jonne olisin ehkä voinut jäädä pidemmäksiki aikaa nautiskelemaan elämästä vanhojen hippien kanssa. Toinen mihin olisin voinut jäädä oli Street Food -alue Paper Islandilla. Halli täynnä kärryjä joista jokainen tarjosi erilaisia ja käsittämättömän hyviä ruokavaihtoehtoja! Kyllä siellä pari tuntia vierähtiki. Noin muutenhan koko kaupunki on kuin yksi iso nukkekotimaailma jonka arkkitehtuuria kelpaa ihastella.

Havahduin siihen että nyt Köpiksen vierailun myötä alkaa olemaan aika hyvin haravoitu kaikki Euroopan isot kaupungit joissa olen aina halunnu käydä. Täytyy siis alkaa suunnittelemaan matkaa kaukomaille. Maailmassa on vielä niiiiiiiiiiin paljon paikkoja joissa pitäisi päästä käymään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti